Kesä alkaa olla taputeltu

Mietiskelyä ulkona.

Tämä kesä hujahti ikäänkuin siitä ei ehtinyt nauttiakaan. Kelit ovat olleet vaihtelevia tyypilliseen suomalaiseen maantieteelliseen tapaan. En enää niin nauti kovista helteistä, mutten myöskään liian vilpoisista ilmoista. Olen saanut parvekkeelle aikaiseksi paksut verhot, jotka blokkaavat tehokkaasti auringonsäteilyn. Siellä voi nyt nauttia aamukahvista rauhassa omine ajatuksineen. Mistä lie johtuu, mutta verhojen asennuksen jälkeen ampiaiset ja muut hyönteiset ovat kadonneet häiritsemästä ja hyvä niin. Aamun kahvihetki on minun yksityistä aikaa, eikä siihen tarvita kaikenmaailman sitsontiaisia pörräämään ympärille.  Parvekkeesta tuli viihtyisä tavallaan ylimääräinen huone kesäksi. Talven tuiskutkaan ei häiritse parvekelasien ansiosta, muttei myöskään näe sitä inhottavaa lumipyryä ja tavallaan elotonta lumista maata.

Sinulla poitsu on koulu taas alkanut ja olet mennyt jo kahdeksannelle luokalle. Välissä olen aina ollut sinun apuna koulutehtävissä, mutta voisin ja haluaisin olla vieläkin enemmän avuksi, mikäli vain voin auttaa. Me viestitellään kuitenkin aika ajoin aina whatsappin välityksellä. Olet jo varhaisteini-iässä ja sinulla alkaa pikkuhiljaa oma itsenäistyminen ja ajatukset ympärillä tapahtuvista asioista. Se on elämää ja elämän kehityskulkua. Lapset ovat vain lyhyen hetken "lainassa" vanhemmillaan. Pelaat vielä jalkapalloa siellä pääkaupungissa. Se on hyvä juttu, että sinulla on hieno harrastus. Minä itsekin olen alkanut kiinnostumaan enemmän jalkapallosta, mitä jääkiekosta. Turun Inter FC on pelannut tosi hyvin, mutten ole vielä saanut aikaiseksi käydä paikanpäällä katsomassa otteluita. Mutta sekin aika tulee.

Elämä täällä Turussa on ollut vaihtelevaa terveysongelmieni takia. Viimeisin taistelu oli tänä kesänä, vakava sellainen mutta sekin on jo kääntynyt pikkuhiljaa voiton puolelle. Toipumista pitää tässä vielä odotella vuoden päivät. Eniten harmittaa, etten ole päässyt uimaan koko kesänä. Impivaaran halliremonttikin vielä, joka valmistuu oikeastaan sopivasti lokakuun lopussa, jolloin olkapäänikin on jo siinä iskussa että sitä voi alkaa rasittamaan pikkuhiljaa.